2010-luku

2010 Espoon valtuuston neuvottelutoimikunta päättää 15.11., että Kehä II:sta jatketaan riippumatta valtion rahoituksesta. Päätöksen mukaan tietä jatketaan ensin Vihdintielle ja tämän jälkeen neuvotellaan Vantaan ja Helsingin kanssa voidaanko tietä jatkaa yhteishankkeena Hämeenlinnantielle.

2010 Espoon kaupunginhallitus päättää 4.10. antaa ELY-keskukselle lausunnon Kehä II:n yleissuunnitelmasta. Lausunnossa todetaan, että tien suunnittelua tulee jatkaa mahdollisimman pikaisesti. Lausunnon mukaan Espoo haluaa "selvittää mahdollisuudet maankäytön lisäämiseen väylän varrella" sekä selvittää "yhteistyössä, onko Kehä II toteutettavissa kevyempänä, halvempana ja mahdollisesti vaiheittain toteutettuna kaupunkimaisena ratkaisuna".

Kehä II lausunto

2010 kaupunginvaltuusto hyväksyy 13.9. Nybackan asemakaavan muutoksen. Uusi asemakaava sallii täydennysrakentamista siten, että  tonttia kohden voi olla ainakin kaksi asuntoa. Tietyt katunäkymät ja kaupunkikuvallinen ilme säilytetään, joten purettavat rakennukset tulee korvata samantyyppisellä uudisrakennuksella. Samalla päivämäärällä hyväksyttiin myös Rykmentinmäen asemakaava. Kummastakin kaavasta on valitettu hallinto-oikeuteen.

Uusmäki-Nybackan kaava-aineisto
Rykmentinmäen kaava-aineisto

2010 Kehä II yleissuunnitelma Turunväylä - Hämeenlinnanväylä asetetaan nähtäville 26.5. – 24.6.2010. Yleissuunnitelman hyväksyminen on edellytys maantielain mukaisen tiesuunnitelman laatimiseksi. Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit antavat yleissuunnitelmasta lausunnot Uudenmaan ELY-keskukselle syksyn kuluessa.

Tiehallinnon Kehä II sivusto
Yleissuunnitelma (pdf)
Lue lisää: Kehä II - toimiva liikenneverkko
 

2010 Uudenmaan tekniikan porvarien yhdistys ottaa kantaa Kehä II toteuttamisen puolesta.  Yhdistyksen mukaan Kehä II vähentäisi merkittävästi pääkaupunkiseudun liikenneruuhkia. Asiasta uutisoi 26.12. Vantaan Sanomat.

Kehä II:n kiirehtiminen kannattaisi taloudellisesti

2010 YLE uutisoi 17.11. Espoon valtuuston neuvottelutoimikunnan päätöksestä, jonka mukaan Espoo jatkaa tarvittaessa Kehä II toteuttamista Vihdintielle myös ilman valtion rahoitusta.

Espoo rahoittaa itse Kehä II:n jatkon

2010 Helsingin Sanomissa ilmestyy 14.10. juttu seudullisesta yhteistyöstä, jota Helsingin, Espoon ja Vantaan rajalla kutsutaan Kuninkaankolmioksi. Yhteistyön tavoitteena on saada alueen asukkaille paremmat palvelut ja toimivampi maankäyttö – kuntarajoista välittämättä.

2010 Helsingin Sanomat kirjoittaa 8.9. Uusmäen läpiajoliikenteestä Kaupungin laita -palstalla. Uusmäen kautta tapahtuvaa läpiajokieltoa Helsingistä Espooseen tai Espoosta Helsinkiin on käytännössä mahdotonta valvoa.

2010 keväällä Painiityssä ryhdytään rakentamaan katuja ja kunnallistekniikkaa. Kesän aikana kohoaa myös alueen ensimmäinen kerrostalo.

2000-luku

2009 Painiityn puistosuunnitelmat valmistuvat. Niiden pohjalta tehtiin varsinaiset rakennussuunnitelmat.

Painiityn puistot / rakennussuunnitelmat
Painiityn puistot / puistosuunnitelmat

2008 Kaupunginvaltuusto hyväksyy 9.6. Helmipöllönmäen asemakaavan. Helmipöllönmäelle toteutetaan mm. puukortteli, jonka   Ympäristöministeriö on valinnut yhdeksi kärkihankkeeksi puurakentamisen edistämisohjelmassaan seitsemän suomalaisen kohteen joukkoon.

Kaavan perustiedot ja aineistot

2007 järjestetään tontinluovutuskilpailu Helmipöllönmäen pientalokortteleiden suunnittelemisesta. Voittajaksi valittiin VVO Rakennuttaja Oy:n ja jo aikaisemmin vuonna 2005 yleisen suunnittelukilpailun voittaneen Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy:n ehdotus Iguaani kivellä. Puurakenteisten tonttien kilpailun voitti ehdotus Puu-helmi-peli, jonka ovat suunnitelleet JM Suomi Oy ja Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy.

Lisää tietoa kilpailun voittaneista ehdotuksista

2007 Ympäristöministeriö valitsee Helmipöllönmäellä sijaitsevan puukorttelin valtakunnalliseksi kärkihankkeeksi puurakentamisen edistämisohjelmassaan. Helmipöllönmäki on myös nimetty Moderni puukaupunki -hankkeen projektialueeksi.

2006 Kaupunginvaltuusto hyväksyy 18.12. Painiityn asemakaavan.

Kaavan perustiedot ja aineistot

2006 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy 24.5. Uusmäki pohjoinen asemakaavaluonnoksen. Luonnosvaiheen jälkeen kaava-alue jaettiin kolmeen osaan: Helmipöllönmäki, Rykmentinmäki ja Uusvaara. Kustakin laaditaan erilliset asemakaavaehdotukset.

Tiivis ja matala kaupunkimainen asuntoalue Lintuvaaraan

2005 Nybackan asemakaava lisätään Espoon kaavoitusohjelmaan. Alueelle ryhdytään laatimaan asemakaavan muutosta, jolla ajanmukaistetaan vuoden 1956 rakennuskaava. Samalla Uusmäki pohjoinen -asemakaavan valmistelu lisätään Espoon kaavoitusohjelmaan.

2005 Kaupunkisuunnittelulautakunta muuttaa 13.10. Pajuniityn nimen takaisin Painiityksi.

Viikon nimi 26/2004: Painiitty – Pajängen
Painiityn kaavanimistö

2005 keväällä järjestetään yleinen kilpailu Uusmäen pohjoisosan suunnittelusta (ns. Uusmäki pohjoinen -alue). Voittajaksi valittiin  ehdotus "Tuhatjalkainen", jonka on suunnitellut Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy. Ehdotuksen pohjalta aloitettiin asemakaavaluonnoksen valmistelu. Kilpailusuunnitelmiin voi tutustua Suomen Arkkitehtiliiton Kilpailulehdessä 6/2005.

Arkkitehtuurikilpailuja 6/2005

2003 kaupunkisuunnittelulautakunta päättää 9.12. muuttaa Painiityn nimen Pajuniityksi.

2000–2005 arkkitehtitoimisto Larkas & Laine saa laadittavakseen Painiityn kaavoitusta edeltävän aluesuunnitelman.

Havainnekuvia
 

2009 Länsiväylä uutisoi 29.7. Espoon täydennysrakentamis-tavoitteista Uusmäessä, jotka asukkaiden mielestä uhkaavat vanhan pientaloalueen idylliä. Uusi kaava sallisi nykyistä selvästi tehokkaamman rakentamisen, jolla alueen väljä rakennuskanta saattaa muuttua.

2009 Länsiväylä uutisoi 18.3. Lintumetsäntien katkaisusta, jolla Espoo haluaa estää läpiajoliikenteen päiväkodin ja koulun läheltä. Katkaisu perustuu 1990-luvulla tehtyyn asemakaavanmuutokseen.

2007 Kivitaloinfon sivustolla on tietoa Uusmäen suunnittelusta sekä Helmipöllönmäen tontinluovutuskilpailun voittaneesta ehdotuksesta Iguaani kivellä.

Yleinen arkkitehtuurikilpailu Espoon Uusmäelle

2001 Maanmittauslaitos julkaisee uuden peruskartan. Uutta rakennuskantaa on noussut etenkin Uusmäen kaakkoisosaan (vrt. vuoden 1991 kartta).

Peruskartta 2001 (korkearesoluutio)

1990-luku

 
 

1997 Helsingin Sanomat uutisoi rakennusyhtiö Hartelan aikeista rakentaa Espoon Painiittyyn uuden kerrostaloalueen. Rakennusmaata yhtiö oli hankkinut jo 1980-luvun lopussa.

1991 Maanmittauslaitos julkaisee peruskartan. Uusmäkeen on noussut harvakseltaan uusia pientaloja (vrt. vuoden 1978 karttaan).

Peruskartta 1991 (korkearesoluutio)

1980-luku

 
 

1980 Uusmäen eteläosaan rakennetaan pari- ja rivitaloja. Vanhalla rakennuskaava-alueella rakentaminen tapahtui poikkeusluvin.

1970-luku

1972 Espoon kauppalasta tulee Espoon kaupunki. Kunnallislain uudistuksen yhteydessä vuonna 1976 poistettiin kuntien jako maalaiskuntiin, kauppaloihin ja kaupunkeihin.

 

1978 Maanmittauslaitos julkaisee peruskartan, jossa alueen nimenä on Uusimäki. Pellot ovat hävinneet asutuksen tieltä (vrt. vuoden 1958 karttaan).

Peruskartta 1978 (korkearesoluutio)

1960-luku

1963 Espoon maalaiskunnasta tulee Espoon kauppala. Kauppala oli tarpeellinen kuntamuoto maalaiskunnan ja kaupungin välissä, koska näiden hallintojärjestelmät erosivat huomattavasti toisistaan. Se toimi siis välietappina maalaiskunnan kasvaessa kaupungiksi.

 

1969 Uusmäki-seura perustetaan valvomaan asuinalueen etuja ja pitämään yhteyttä Espoon päättäjiin.

Lue lisää: Uusmäen historiaa ja Uusmäki-seura

1950-luku ja aikaisemmin

1957 Espoon tiennimilautakunta tekee ehdotuksen Lintuvaaran ja Uusmäen alueiden teiden uudesta nimeämisestä. Uusmäen vanha ja uusi tienimistö on esitetty kartalla. Alkuperäisessä rakennuskaavassa vuodelta 1956 tiet oli nimetty mm. Kuusitie, Lehdokintie, Angervotie ja Vanamontie.

Lintuvaaran seudun tiennimikartta

1956 vahvistetaan Nybackan rakennuskaava, jota laajennetaan vuonna 1959. Nybackan rakennuskaava muutettiin asemakaavaksi vuoden 2000 alusta, mutta kaavan sisältöön ei tässä yhteydessä tehty muutoksia.

 

1950- ja 60-luvulla rakennetaan pääosa Uusmäen nykyisestä rakennuskannasta. Uusmäessä on näkyvissä poikkeuksellisen yhtenäistä toisen maailmansodan jälkeistä rintamamies- ja jälleenrakentamiskauden asutusta. Vanhaa rakennuskaava-aluetta leimaavat pensasaidat ja puolitoistakerroksiset omakotitalot.

1958 Maanmittauslaitos julkaisee peruskartan, jossa alueen nimenä on vielä Nybacka. Alueella on jo joitakin kymmeniä taloja, mutta pellot hallitsevat vielä maisemaa.

Peruskartta 1958 (korkearesoluutio)

1938 ryhdytään Nybacka-tilan maita lohkomaan omakotipalstoiksi. Palstoitus jatkui vilkkaana 1950-luvulle.

1900-luvun alussa Uusmäessä on Nybacka-niminen tila - alkujaan Mäkkylän sotilasvirkatalon torppa. Tilan rakennukset sijaitsivat nykyisen Uudenkujan pohjoispuolella. Alueen suomenkielinen nimi Uusmäki (ruots. Nybacka) tulee tilannimestä.

Helsingin varuskuntakartta 1945 (korkearesoluutio)

1800-luku ja aikaisemmin

 
 

1871 laaditussa Senaatin kartassa on Nybacka-niminen kartano.

Senaatin kartta (korkearesoluutio)

1800-luvulla Uusmäki kuuluu Espoon Mäkkylässä sijainneen puustellin eli sotilasvirkatalon maihin ja alueella on useita sotilastorppia. Tästä syystä Uusmäessä on nykyään sotilasaiheisia tiennimiä, kuten Sotilastorpantie, Veteraanintie ja Muskettitie.

1400-luvulla Espoosta tulee itsenäinen pitäjä. Sitä ennen se kuului Kirkkonummen pitäjään.

Esihistoria

 
 

Viimeisimmän jääkauden jälkeen suurin osa Etelä-Espoosta oli meren peitossa ja kauas pohjoiseen ulottui vuonoja ja merenlahtia. Nämä vesistöt tarjosivat kivikauden asukkaille hyvät mahdollisuudet kalastukseen ja hylkeenpyyntiin. Lintuvaarasta ja Uusmäestä on arkeologisissa kaivauksissa löydetty merkkejä esihistoriallisista asuinpaikoista. Varhaisimmat löydöt on ajoitettu nuorakeraamisen kulttuurin ajalle (3200–2400 eaa.) sekä pronssikaudelle (1500–500 eaa.)

Espoon kaupunginmuseo kartat esihistoriallisista löydöksistä
Tutustu Aikamatka Espoossa -verkkonäyttelyyn