Myyrmäki

2010 Helsingin Sanomissa ilmestyy 8.11. uutinen Myyrmäen urheilupuiston laajennuksesta.  Urheiluhotelliin tulee satakunta huonetta ja viereen monipuolinen liikuntakeskus.

2010 Helsingin Sanomissa ilmestyy 14.10. juttu seudullisesta yhteistyöstä, jota Helsingin, Espoon ja Vantaan rajalla kutsutaan Kuninkaankolmioksi. Yhteistyön tavoitteena on saada alueen asukkaille paremmat palvelut ja toimivampi maankäyttö – kuntarajoista välittämättä.

2010 Vantaan Sanomissa ilmestyy 6.6. uutinen Kehä II -jatkeen yleissuunnitelmasta.

2009 Vantaan Sanomien uutinen 11.12. uutisoi Myyrmäen vanhan terveysaseman purkamisesta. Homevaurioista kärsineen rakennuksen tilalle saattaa tulla Prisma-hypermarket.

2009 Myyrmäki-seura järjestää 12.9. Myyrmäen 40-vuotisjuhlat kauppakeskus Myyrmannissa ja Energia Areenassa. Juhlapäivänä  julkaistaan Jukka Hakon toimittama Myyrmäen historiikki Kampakeramikasta kauppakeskukseen. Myyrmäki-lehden juhlavuoden julkaisu on luettavissa myös sähköisenä versiona.

2009 Helsingin Sanomat kirjoittaa 1.7. Kilterinmäen arkkitehtuurista.  Värikylläinen ja ympäröivää luontoa muotoilussa hyödyntävä asuinalue saa kiitosta niin asukkailta kuin alan suunnittelijoiltakin. Väri ja pinta - lehden numerossa 5/2009 on kerrottu Kilterinmäen palkituista taloista.

2009 urheilupuistossa sijaitseva Energia Areena valitaan Vuoden liikuntapaikaksi. Vuonna 2008 Areenan kokonaiskävijämäärä oli 190 000, josta liikunnanharrastajia 125 000 ja urheilutapahtumien yleisöä 40 000.

2009 Teknillisen korkeakoulun yhdyskuntasuunnittelun opiskelijat tekevät kevätlukukaudella harjoitustyön, jonka aiheena on Myyrmäen keskusta-alueen kehittäminen. Vantaa pyrkii hyödyntämään ehdotuksia jatkosuunnittelussa.

2009 Louhelan ostoskeskuksen säilyttämiseksi tehdään aloite, jossa 95 allekirjoittanutta vaatii ostoskeskuksen suojelemista. Museovirasto on todennut lausunnossaan (14/2009), että kulttuuriympäristön suojelun näkökulmasta ostoskeskuksen säilyttäminen on ensisijainen vaihtoehto. Se ei kuitenkaan aio tehdä virallista suojeluesitystä.

2009 Kotikaupunkipolut -opas Myyrmäestä ilmestyy. Oppaassa kerrotaan mm. Myyrmäen historiasta, luonnosta, arkkitehtuurista ja merkittävistä henkilöistä. Taskukokoista opasta saa Yhteispalvelupisteistä tai sen voi ladata Internetistä.

2009 Helsingin Sanomat kirjoittaa 23.1. Myyrmannin laajennuksesta. Kauppakeskukseen on suunnitteilla uusi hypermarket sekä useita pienempiä liikkeitä mikäli laajentamiseen tarvittavat tilat löytyvät.

2008 kesällä valmistuvat ensimmäiset asuintalot Kilterinmäkeen. Alueelle valmistuu yhteensä noin 600 kerros- ja rivitaloasuntoa - joukossa niin omistus kuin vuokra-asuntoja. 2000 asukkaan Kilterinmäki on valmis kokonaisuudessaan vuonna 2012.

2008 Helsingin Sanomissa ilmestyy 19.4. artikkeli Myyrmäen asemanseudun heikosta kunnosta.

2008 ilmestyy Jukka Hakon toimittama teos Louhela – ihmisen kokoinen. Kirja esittelee Louhelan historiaa monipuolisesti kuvin ja artikkelein. Louhelan historiasta voi lukea lyhyesti myös oheisesta linkistä.

2007 Helsingin Sanomissa ilmestyy  14.11. kaksi artikkelia Myyrmäen uusista hankkeista, joilla asumista ja palveluita voidaan lisätä. LINKIT

2006 valmistuu uusi kerrostalo aivan Myyrmäen keskustaan. Täydennysrakentaminen ja maankäyttöä eheyttävä rakentaminen ovat keskeisiä teemoja myös valmisteilla olevassa Vantaan yleiskaavassa.

2002 Myyrmannissa räjähtää pommi. Seitsemän ihmistä kuolee ja kymmeniä haavoittuu. YLEn Elävä arkisto on koonnut onnettomuudesta kattavan uutissivuston.

1999 ilmestyy Olli Vesalan kirja "Eläköön Myyrmäki: Myyrmäki eilen, tänään, huomenna". Kirjassa kuvataan Myyrmäen ja Louhelan tapahtumia menneiltä vuosikymmeniltä. Kirjan julkaisi Myyrmäki-seura.

1994 lokakuussa avataan kauan odotettu kauppakeskus Myyrmanni. ”Myyrmäen uuden kauppakeskuksen avaaminen aiheutti ruuhkia kilometrien päässä”, kirjoitti Helsingin Sanomat avajaisten jälkeen. Lehden mukaan avajaispäivä keräsi noin 60 000 kävijää. Kauppakeskuksen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy ja sen rakennutti NCC.

1993 syksyllä valmistuu kulttuuritoimintaa varten perustettu vapaa-ajantalo, joka vihitään Myyrmäkitaloksi. Vantaan kaupunki oli tehnyt sopimuksen, jonka mukaan kauppakeskusta ja Myyrmäkitaloa rakennettiin samanaikaisesti. Rakennuksen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy ja rakennuttanut NCC.

1991 Maanmittauslaitos julkaisee peruskartan. Rakentamisen painopiste on viime vuodet ollut Myyrmäen eteläosassa, Rajatorpantien ja Jönsaksen tien molemmin puolin. Myös urheilupuiston alue on alkanut laajentua. Aluekeskukselle varattu korttelialue on vielä tyhjillään lukuun ottamatta Isomyyrin kauppakeskusta, joka valmistui vuonna 1987.

1988 Espoon ja Vantaan teknillinen oppilaitos (EVTEK) valmistuu Rajatorpantielle. Vuonna 1996 EVTEK:stä tuli ammattikorkeakoulu. Helsingin ammattikorkeakoulun ja Stadian yhdistymisen seurauksena siitä tuli puolestaan Metropolia AMK vuonna 2008.

1987 kauppakeskus Isomyyri avaa ovensa. Siitä tuli alueen merkittävä kauppakeskittymä, kunnes vuonna 1994 valmistunut Myyrmanni uudempana ja isompana muutti tilanteen. Rakennuksessa toimii nykyään myös nuorille tarkoitettu vapaa-ajankeskus Arkki.

1984 syksyllä aloitetaan opetus Myyrmäen uudessa ammattikoulussa Ojahaantiellä. Tontti rakennukselle oli varattu jo kymmenisen vuotta aikaisemmin, mutta lupaa sen rakentamiseen jouduttiin odottamaan aina 1970-luvun lopulle. Nykyään ammattikoulu on osa Vantaan ammattiopisto Variaa.

1984 Myyrmäen kirkko valmistuu Louhelaan juna-aseman kupeeseen. Vantaan seurakuntayhtymä järjesti vuonna 1979 kirkon suunnittelukilpailun, jonka voitti arkkitehti Juha Leiviskän ehdotus Päivänsäde.

1981 valmistuu Myyrmäen terveysasema Iskostielle. Terveysasema lakkautettiin vuonna 2007 rakennuksessa ilmenneiden homevaurioiden takia.

1978 Myyrmäen urheilukenttä valmistuu nykyisen urheilupuiston alueelle. Tämän jälkeen urheilupuistoon rakennetaan useita liikuntaa ja vapaa-aikaa palvelevia kenttiä ja halleja. Urheilupuiston laajentumiseen vaikutti ratkaisevasti liikennejärjestelyiden muuttuminen 1970-luvun aikana.

1978 Maanmittauslaitos julkaisee peruskartan. Myyrmäen rakentaminen on päässyt jo hyvään vauhtiin, sillä Uomatielle, Virtatielle ja Vaskivuorentielle sekä Myyrmäentien itäpuolelle oli noussut kymmenittäin kerrostaloja. Louhela on kokonaan rakennettu.

1975 Martinlaakson (nykyinen Vantaankosken) junarata valmistuu. Uusia asemia on kuusi: Pohjois-Haaga, Kannelmäki, Malminkartano, Myyrmäki, Louhela ja Martinlaakso. Kesäkuun 1. päivä aloitetaan säännöllinen junaliikenne.

1975 elokuussa avautuu juna-aseman viereen uudenaikainen liikekeskus Myyrinpuhos. Samana vuonna aloitetaan Myyrmäentien varren korkeiden kerrostalojen rakentaminen.

1973 Myyrmäen länsipuolelle kohoaa uusi maamerkki, kun Myyrmäen vesitorni valmistuu. Vesitornin suunnittelusta oli vuonna 1971 järjestetty kilpailu. Valtuuston mielestä kilpailuehdotukset olivat liian kalliita, joten  suunnitelmiin kuuluneet ravintola- ja näköalatilat päätettiin jättää toteuttamatta. Vesitorni sijaitsee nimestään huolimatta Variston kaupunginosassa.

1972 Imatran Voima ostaa Vantaan kauppalalta tontin Myyrmäen eteläosasta. Yhtiö rakennuttaa tontille vaiheittain keskusvalvomon (1979), laboratorion (1983) ja pääkonttorin (1987). Imatran Voima ja Neste yhdistyvät sittemmin Fortumiksi. Entinen pääkonttori on nykyään Colosseum Business Center. Tontin rakennusoikeutta jäi vielä runsaasti käyttämättä. Rakennusyhtiö VVO osti viereisen Kilterinmäen metsikön, joka kaavoitettiin 2000-luvulla asuinalueeksi.

1970 valmistuu Myyrmäen yhteiskoulu alueen ensimmäisenä julkisena rakennuksena. Vuonna 1977 yhteiskoulu muuttui peruskouluksi ja 1996 siitä tuli Vaskivuoren lukio. Yhteiskoulu näkyy ilmakuvan (otettu 1971) vasemmassa reunassa.

1968 joulukuussa aloitetaan Myyrmäen rakentaminen. Ensimmäisten alueiden osalta rakentaminen käynnistyi yksinomaan poikkeusluvin, koska vahvistettua asemakaavaa ei vielä ollut. Rakentaminen oli nopeaa, sillä jo seuraavan vuoden elokuussa ensimmäiset asukkaat muuttavat Myyrmäkeen osoitteeseen Vaahtorinne 4.

1967 keväällä valmistuu Louhelan ostoskeskus ja seuraavana vuonna koko Louhela on saatu rakennettua.

1965 Louhelan rakentaminen alkaa syksyllä ja ensimmäiset asukkaat muuttavat sinne seuraavana kesänä. Rakennusliike julkaisi myös mainoslehtisen Tavoitteena Louhela, jossa markkinoidaan tulevaa aluetta ja asuntoja.

1963 Armas Puolimatkan rakennusliike ostaa maata Haltian tilalta, Louhelasta. Rakennusliikkeen aloitteesta käynnistettiin myös rakennuskaavan valmistelu, jonka laati arkkitehti Nils Kostiainen.