Kuninkaantammi

Suunnittelu ja päätöksenteko

Rakentaminen ja keskustelu

2010-luku

2010 Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksellä 6.10. annetaan ELY-keskukselle lausunto Kehä II yleissuunnitelmasta. Lausunnon mukaan Kehä II "on niin kallis, että sen toteuttaminen uhkaa siirtyä pitkälle tulevaisuuteen." Lisäksi Helsinki haluaa "selvittää yhteistyössä, onko Kehä II toteutettavissa kevyempänä, halvempana ja mahdollisesti vaiheittain toteutettuna kaupunkimaisena ratkaisuna."

Kehä II lausunto

2010 Kehä II yleissuunnitelma Turunväylä - Hämeenlinnanväylä asetetaan nähtäville 26.5. – 24.6.2010. Yleissuunnitelman hyväksyminen on edellytys maantielain mukaisen tiesuunnitelman laatimiseksi. Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit antavat yleissuunnitelmasta lausunnot Uudenmaan ELY-keskukselle syksyn kuluessa.

Tiehallinnon Kehä II sivusto

Yleissuunnitelma (PDF)

2010 Helsingin Sanomat julkaisee 19.8. uutisen Helsingin apulaiskaupunginjohtajan Hannu Penttilän mietteitä Kehä II:sta. Penttilän mukaan kustannukset ovat nousseet liian korkeiksi, jotta tie voitaisiin rakentaa Hämeenlinnanväylälle asti.

2000-luku

2008 lokakuussa julkistetaan Mahdollisuuksien piha! -kilpailun tulokset. 1. palkinto myönnettiin Loci Maisema-arkkitehtien ehdotukselle 3+3, joka oli myös yleisön suosikki. Palkitut ehdotukset on esitelty Arkkitehti-lehden irtoliitteessä Arkkitehtuurikilpailuja 3/2009.

Mahdollisuuksien piha! - Arkkitehtuurikilpailuja nro 3/2009

2008 Kaupunginvaltuusto hyväksyy 4.6. Kuninkaantammen osayleiskaavan ja kaava saa lainvoiman joulukuussa.

2008 Helsingin joukkoliikennelautakunta hyväksyy 17.4. Jokeri 2 -hankesuunnitelman sekä Keskuspuiston tunnelin hankesuunnitelman jatkovalmistelun lähtökohdiksi. Jokeri 2 -reitti kulkee Vuosaaresta Kuninkaantammen kautta Myyrmäkeen. Liikennöinti alkaa aikaisintaan vuonna 2012.

2008 maaliskuussa aloitetaan Kuninkaantammen keskustan asemakaavoitus.

2008 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto ja ympäristöministeriö järjestävät yhteistyössä Suomen Arkkitehtiliiton, Maisema-arkkitehtiliiton ja Viherympäristöliiton kanssa Mahdollisuuksien piha! -kilpailun suunnittelusta. Sen tavoitteena oli löytää toteuttamiskelpoinen kokonaisidea Kuninkaantammen kerrostalopihojen elävöittämiseksi.

Mahdollisuuksien piha! – kerrostalopihojen suunnittelukilpailu

2007 Helsingin kaupunki tekee maakaupan, jossa se hankkii Honkasuolta ja Hakuninmaalta 58 hehtaaria maata 30 miljoonalla eurolla. Myyjänä toimii kiinteistösijoitusyhtiö Sponda. Jo vuonna 2003 kaupunki oli aikeissa ostaa maata samalta alueelta, mutta tuolloin kaupat jäivät tekemättä.

2007 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy 22.3. Kuninkaantammen osayleiskaavan. Tätä edeltäneen kaavaluonnoksen lautakunta oli hyväksynyt joulukuussa 2005. Lausuntokierroksen jälkeen luonnokseen tehtiin joitakin muutoksia.

Kuninkaantammen osayleiskaavaluonnos ja osayleiskaava

2006 Kuninkaantammen rakennuskanta inventoidaan osayleiskaavoitusta varten. Rakennuskanta todetaan vaihtelevaksi, pääosin talot ovat 1950-luvulla ja sen jälkeen rakennettuja omakotitaloja.

Inventointiraportti

2004 Kaupunkisuunnitteluvirasto julkistaa maaliskuussa Kuninkaantammen osayleiskaavan suunnitteluohjelman, jossa esitellään suunnittelun yleiset tavoitteet. Kesäkuussa kaava-alue määrätään rakennuskieltoon .

2003 Kaupunginvaltuusto hyväksyy kokouksessaan 26.11. Helsingin uuden yleiskaavan, Yleiskaava 2002. Samana vuonna kaupunkisuunnitteluvirasto oli käynnistänyt Kuninkaantammen osayleiskaavan valmistelun.

Yleiskaava 2002

2003 Kiinteistövirasto ehdottaa, että kaupunki ostaisi 105 hehtaaria maata yli 16 miljoonalla eurolla Hakuninmaalta ja Honkasuolta. Alueet omistaa Kapiteeli Oyj, joka on valtion omistama kiinteistösijoitusyhtiö. Kaupunginhallitus kuitenkin päätti palauttaa ehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi.

2009 Helsingin Sanomat uutisoi 20.3. kaupungin aikeista lisätä kimpparakentamista uusille asuinalueille, kuten Kuninkaantammeen. Kimpparakentamisessa useat perheet rakentavat talonsa samaan aikaan, jolloin suunnittelu, hankinnat ja rakentaminen voidaan kilpailuttaa kerralla ja saada näin kustannussäästöjä. Se on siis hartiapankkirakentamisen ja avaimet käteen -rakentamisen välimuoto.

2008 Mahdollisuuksien piha! -näyttelyssä 7.10.–1.11. esitellään Kuninkaantammen kilpailuehdotuksia. Myös yleisö saattoi äänestää suosikkiaan. Näyttely järjestettiin kaupunkisuunnitteluviraston kohtauspaikalla Laiturilla.

2007-2008 Helsingin Sanomat ja Helsingin kaupunkisuunnittuvirasto toteuttavat yhteistyössä ns. Kuninkaantammen sparrausklubin. Klubin 8 jäsentä valittiin 100 hakijan joukosta. Sparrausklubin tavoitteena oli lisätä kaavoituksen vuorovaikutusta ja kehittää uusia yhteistyömuotoja.

2007 Helsingin sanomat uutisoi 26.11. Liikuntaviraston suunnitelmista louhia hiihtoputki Keskuspuiston alle. Hanke olisi viraston mukaan mahdollista toteuttaa Jokeri 2 -bussia varten louhittavan tunnelin yhteydessä. Hiihtoputki olisi käytännössä bussitunnelin varauloskäynti, joka on joka tapauksessa rakennettava. Sittemmin hiihtoputkihankkeesta luovuttiin mm. kalliiden kustannusten vuoksi.

1990-luku

1990-luvulla Kuninkaantammeen rakennetaan eläinlääkinnällinen rajatarkastusasema (valmistui 1994) ja keräyspaperin lajittelulaitos (1997).

1980-luku

1989 Ympäristöministeriö vahvistaa Kuninkaantammen ensimmäinen asemakaavan, jolla mm. historiallinen Kuninkaantammentie suojellaan. Kaavassa alueita on varattu pääasiassa työpaikka-, huolto- ja virkistysalueiksi.

1989 Suomen ympäristökeskuksen vesilaboratorio saa uudet toimitilat Kuninkaantammesta.

1980-luvulla Hakuninmaan pientaloalue kasvaa. Aluetta halkovalle päätielle annettiin vuonna 1982 nimeksi Perhekunnantie. Tämän jälkeen sivutiet nimettiin johdonmukaisesti Esikoisentie, Kuopuksentie, Serkustentie ja Vanhempientie.

1970-luku

1973 Helsingin autokatsastuskonttori (nykyinen A-katsastus Oy) aloittaa toimintansa Hakuninmaalla. 1975 alueelle valmistuu Valtion painatuskeskus, nykyinen Edita Oyj.

1950-luku

1959 Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitos aloittaa toimintansa Vantaanjoen kupeessa. Vedenpuhdistuslaitoksen sijoittamisesta Pitkäkoskelle oli 1950-luvulla kiistaa, koska kiinteistöviraston mielestä idyllinen koskenranta oli liian hieno paikka uhrattavaksi vesilaitoksen rakennuksille. Nykyään Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitos toimittaa talousvettä lähes 600 000 asukkaalle pääkaupunkiseudulla.

1957 Hämeenlinnanväylän kupeesta Haltialan kartanoon kulkeva tie nimetään Kuninkaantammentieksi. Nimi on peräisin tien vieressä kasvavasta tammesta, joka on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu. Tarinan mukaan tammen on istuttanut Ruotsi-Suomen kuningas Kustaa III 1700-luvulla. Asian todenperäisyyttä voi kuitenkin epäillä, sillä kuningas vieraili alueella tiettävästi vain talvisaikaan. Kuninkaantammentie on osa Turku-Viipuri maantietä, joka on suojeltu vuoden 1989 asemakaavalla.

1950 Hakuninmaalla ryhdytään jakamaan kaupungin omistamaa maata siirtoväen asuttamiseksi. Rintamamiestaloja puutarhoineen alkoi nousta ripeästi Kallannintien ympäristöön. Kaarelan kartanolle alun perin kuuluneet maat oli Helsinki hankkinut omistukseensa jo 1920-luvulla.

1940-luku

1946 suuressa alueliitoksessa Kaarelan kylä pilkkoutuu kahtia. Pohjoinen osa siitä jäi maalaiskuntaan ja eteläpuoli liitettiin Helsinkiin. Näin Kuninkaantammen ja Hakuninmaan alueista tuli osa Etelä-Kaarelaksi nimitettyä kaupunginosaa. Vuonna 1992 kaupunginosan nimestä poistettiin etuliite ja siitä tuli pelkkä Kaarela.

1920-luku

1915–1917 Hakuninmaan alue on osa Helsingin pohjoista linnoitusketjua. Venäjän tsaarin toimesta rakennetut vallihaudat ulottuivat Espoon Leppävaarasta Helsingin Vartiokylään asti.

1700-luku

1780-luvulla Kårbölen kylässä eli Kaarelassa on kuusi maakirjataloa, joista muodostettiin myöhemmin joukko pienempiä tiloja. Hakuninmaa on saanut nimensä alueella sijainneista Håkansdalin ja Håkansåkerin tilan pelloista. Huvila- ja kartanoasutus oli 1700-luvun lopulta keskittynyt lähinnä Vantaanjoen sekä Kuninkaantammentien varteen Pitkäkoskelta Haltialaan asti.

Senaatin kartta (korkearesoluutio)

1700-luvulla Kårbölen kylä nimetään Kuninkaan kartastoon Suomesta, jonka Ruotsin armeija laati Etelä-Suomesta vuosina 1776-1805. Kartassa näkyy myös lyhyt pätkä Kuninkaantiestä, joka kulkee Kårbölen kylän läpi ja seuraa Vantaanjokea sen eteläpuolelta. 1300-luvun puolivälissä perustettu Kuninkaantie kulkee Turusta Viipuriin. Alkuperäinen Kuninkaantie on vielä osittain käytössä, mutta paikoitellen tie on kokonaan katkaistu.

Kuninkaan kartasto Suomesta (korkearesoluutio)

1746 löydetään rautamalmiesiintymä Kårbölen eli Kaarelan kylästä, johon Hakuninmaa ja Kuninkaantammen alueetkin kuuluivat. Hakunilan rautakaivokset olivat osa laajempaa rautakaivosaluetta, josta Vantaan Kaivoksela on saanut nimensä.

1500-luku

1550 Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa perustaa Helsingin kaupungin Vantaanjoen suulle Koskelan kylään. Helsingistä oli määrä tulla kauppasatama, joka kilpailisi Tallinnan kanssa idän ja lännen välisestä kaupasta. Kuninkaan määräyksestä Rauman, Ulvilan, Tammisaaren ja Porvoon porvareiden täytyi muuttaa asukkaiksi uuteen kaupunkiin. Helsinki ei kuitenkaan menestynyt toivotulla tavalla ja siellä oli 1500-luvun lopulla vain viitisensataa asukasta. Nykyiselle paikalleen Vironniemelle Helsinki siirrettiin vuonna 1640.

Esihistoria

Helsingin vanhin tiedossa oleva asuinpaikka sijaitsee Kaarelan kaupunginosassa. Varhaisimmat arkeologiset löydökset ovat kivikaudelta noin 5500 vuoden takaa. Kuninkaantammen maisemaan ovat vaikuttaneet erityisesti Vantaanjoen tulviminen noin 2000 vuotta sitten sekä satoja vuosia jatkunut maanviljely.